Nutaqqat pilaaruait Kandami ajurhaqtitauvaktu 2018mi. Inulrammiit nanngarijaungittun, akinialiattun ilauhimajullu kavatkunni pidjutainni, takuvaktun pilaarutimiknik piiqtitauhimanirnik nipinginniklu nipaiqtitauhimajun. Anginiqaqtuq Kanadamiut ilaudjutigijakhaatigun pitqulugit kavamatitik hulilutik hivumuutinikkut pipkainikkullu pilaarutainnik nutaqqat inulrammiillu. Hulingitqaangat hugingitatin.
Nutaqqat pilaarutait anginiqaqtun. Tamaita nutaqqat piqaqtukhat nipikhamiknik ihumaliurutini hulaqutivaktu inmiknun. Uqaqtiupluta, ikajuqtavun nipingit inulrammiinni tuhaqtaujaanginni kavamatkunni pidjutainnin ikajurutainni hapummidjutainnilu taapkununga. Piqangitkaangamik taapkuninnga ikajurutinik, pijauniarungnarhivut ihuittumik pipkaqtitauplutik, nangarijaungiplutik, aanniqtauqpiaqlutikluunniit. Taimaatun ilikkuuqtumik aviktuqhimaniinni/ukiuqtaqtumi uqaqtikhat anginiqaqtun. Takuvaktugun inulrammirnik ubluq tamaat, naalakpakhugin unipkaangit, ikajuqhugillu ikajuqtaujukhaukpata.
Una Nunarjuani Katimajiit Angiqatigiigutaa Pilaarutaitigut Nutaqqat (UNCRC) naammaniqatqijaujumik angirutimik ikajuruti nutaqqanun. Kanada angiqhimajaa una UNCRC 1991mi, piliuqhimajaa havagumajamini hapumminikkut pipkaqtipkarlugillu nutaqqat pilaarutain Kanadami. Piqaraluaqhuni uuminnga UNCRC hivulliuqtipluni titiraq, kavamatkunni pidjutin kivgaqtuijun inulrammiinnik ikajuttiangitait, taapkuallu ikajuqtait nipaiqtitauliqtun nanngarijaungittunguqhutiklu.
Piqanginniq ikajurutikhanik, havagumadjutiumanikklu pilaarutainnun inulrammiinnun ilitturihimadjutiqpiaqtuq piijaqtiqningani uumani Ontario Nutaqqanun Ikajuqtikkut (Child Advocate) havagvingmik. Kanadami inugiangiqatqijaa avikturhimaniq qakugunnuaq piqalimaiqtun ilikkuuqtumik nipikhamik taimaatun havaanga turaanganiqaqtuq ikajurnikkut ilihainikkullu inulrammiinnik ikajuqtauvaktun kavamatkunnin pivigijainnin, taimaalu ikajurutigivaktait taapkuat hulidjutikhat pingitkaangita naamajunik ihariagijanginnun. Havagvik ikajuqpaktuq inulrammiinnun taimaittun: Nunaqaqqaaqhimajun; pijun nutaqqanun ikajurutinik ihumaklirnikkullu ikajurutinik; tahamaniittun inulrammiit itiqtauviinni; inuujun ajurutiqaqhutik timikkut; ilihaqtulluunniit hapkunani Ontario-mi Provincial and Demontration Iliharviit (ajurutiqaqtunun iliharviit). Havagvik naunaitkutauvaktuq tamaanun Kanadamun angiklihaqtinikkut nipiinnik inulrammiinnik akhuuqhainikkullu pilaarutainnik.
Qangannuaq pilirnirmi, kinguagun pitqujauraaqpakhimanirnin akigaqtuqtunin kavamaliqijinin, amigaittunin hivajaqtaunirnin katimavingnin imaatun UNICEF, uumanilu 2015mi tuqungajuliqijimin ihivriuqhinikkut pitqujaunirmin, inulrammiit Prince Edward Islandmi tadja pihimaliqtun turaangajumik nutaqqanun ikajuqtimik. Ahikkuutiutiqaqtuq taimaatun mikitqijaq aviktuqhimaniq Kanadami hivumuujuq nutaqqanun ikajuqtiqarnikkut pidjutikhamik, taimailiuqtillugu angitqijaujuq aviktuqhimaniq pikhailiqtillugit ilikkuuqtumik ikajuqtimiknik. Kihimi, Ontario avaliingittuq Kanadami taimaatun pilaarutait inulrammiit nutqaqtauliqtun.
Nunatsiaq piqangittuq ilikkuuqtumik nutaqqanut ikajuqtimik. Ihivriuqtirjuap ilitturihimajaa ukiuqtaqtuq angumadjutingitait munarittiaqtakhanik hapumminikkut nutaqqanik munarijaujunik, uqaqhimajuqlu 2/3ngujuni munaqtigijaujuni igluqaqtuni ihivriuqtauhimangittut ihuinaarutiqarnikkut naunaitqutinik. Nutaqqat munarijautuqanguqtiqhimajun itpaktun aulajuittunik najuqvikhamun - 12nik nuutiqattaqtauhimajut atuqhugu. 2018mi, inuliqijiit takujaqtuqhimangitait nutaqqat munarijaujun ikinikhaanun qaangiraangata malruuk tatqiqhiutini taimaatun 88%ngujunik amirijamikni. Takuhimajugun quvianaittunik qanuritpaktunik pidjutittaaqrtun taimaatun nutaqqan kavamatkunni munarijauhimajun ihuaqtumik ikajuqtaungitkaangata amirijaungitkaangatalu.
Kavamatuqatkunni, qangaraaluk uqariiqtauhimavaktuq Kanadami nutaqqanun kamisinakhaq tadja pijauhimangittuq. Amigaittuni ukiuni, pijumahimaktugun piliuqnirmik ilikkuuqtumik maligaliuqvikjuami havaktimik turaanganiqaqtumik Nunaqaqqaaqhimajunun nutaqqanun, inulrammiinni nutatiliqtunun Kanadamum, taapkunungalu pilirhimajun inulrammiinnun maligaliqinikkut, aanniarnikkut ihumaklirnikkullu pidjutainnun. Piqaqtuq huli amigaittunik nutaqqanik iliqpaktun hilataani maligakkuuqtuni havagutiptikni pidjutiqarmata kavamatuqatkunnin-maniliqtuutiqaqhutik hulidjutinik. Piqanginningit hapkunani pilaarutikkut-tunnganiqaqtunik pidjutikhanik hapkununga inulrammiinnun ihuitpallaaqtuq. Una taimaitkaluaqhuni havagumanikkut uqaqtauhimajun tamainnun nutaqqanun Kanadami talvuuna angiqtauhimanikkut uvani UNCRC-mi tikinnuaqhugu 30nik ukiunik taimannga.
Ilihimajugun Kanadamiut nakuugijain nakuujun kavamatkunnin hulidjutit hakugiktumiklu inungnin kavamaliqidjutinik, tahamani kavamaliqinikkut pidjutin kiujukhaujun qanuqtun hulidjutin tunijauvakninginni. Ilihimajugullu Kanadamiutat ilauqatigijaatigun uppirinikkut tamaita nutaqqat pijukhat nakuutqijaujunik havagutiptiknik angiklijaanginni tamaat pijaamiktingnun, ilulliqtaulutik piqpaginirnin hapummijaulutiklu aanniqtaunirnin. Katimadjutigijugun ihumaginikkut qujarinnani kituni kavamaujuni pijumajun pipkaijumaplutik inulrammiit ihumagittiaqtaujut pilaarutikkut piqaqhimajun ilauqpiaqtullu nunallaaptikni. Uqaallautigimajavun kavamatuqatkut, aviktuqhimanirni, ukiuqtaqtunilu kavamat ihivriuqlugin havaktaujumajaujun piliuqtauhimavaktun inulrammiinnun, kinaugaluaqhutik humilu nunaqaqtuni, pipkainikkullu pitqujauhimajun havakviit piqutillu iliuraqhimajut munarittiarinikkut pilaarutainnik. Kanadamiutaupluta, ihumagittiarivaktugun uvaptiknik ikajurutiptiknik pilaarutainnun niam’idjutainnunlu tamainni inungni. Taapkununga nutaqqanun pilaarutainnun, piqaqtuq hivumuutidjutinik ilanginni. Aallanittauq, piqangittuq hivumuudjutinik mikhilaaqhimajunikluunniit ihumaginirnik pilaarutainnun inulrammiit.
Kavamatkunni pidjutait pimmarikpiangittun. Ihariagijavun havagviit hapummitquplugit pilaarutait nutaqqat. Taimaittuupluta aviktuqhimanirni/ukiuqtaqtuni ikajuqtiupluta uqaallautiniaqtavut taapkuat pidjutit pilluarniqangittun, pijumaqpiaqlutalu angitqijanik kiudjutinginnik. Inulrammiit pijuummiqtukhat kavamagijamingnit tamaptikninlu. Niriugijakhaatigun havagutigiqpiaqtakhavun pipkainikkut ihumagittiaqnikkullu pilaarutainnik. Taimaatulli, tunijakhavun tamaita Kanadamiutat nutaqqat piliuqnirmik nunamik nunarjuap tautukhimajaa niriuktauviupluni.
###
Hapkutigut Kanatami Katimayiit Nutaqqanun Inulgamiqnunlu Uqaqtiuyut
Kanatami Katimayiit Nutaqqanun Inulgamiqnunlu Uqaqtiuyut katimaqyualiqiyut hapkununga Maligatigut pitquyauyumik uqaqtiuyut haffumunga pilaagutainun nutaqqat inulgamiitlu. Hapkua uqaqtiuyut aulaniaqtut ataani aalakiiktunik atinik (Uqaqti, Kivgaqtuiyit, Uqaqtiliqtuiyi, Kamisina), kihimi tamaita kivgaqtuqtiuluaqtut kituni aviktuniini uvalu nunavunmi. Tamaita CCCYAtkut ilauyut ilikkut maligaitgut havakti kitut uniudjuqtut haffumunga Maligaliuqvikmingnun pittiaqhimayunun nunamingnun. Attautit CCCYAnun ilauyut havaktut maligatigut aulayaamingni pidjutiqaqtunun tamna nanminikuuqtuq kavamat munagiyaat uvaluuniin aulapkaqhugu. Ktimayiit ilauyut hapkunanga nainin aviktuqniinin uvalu malguk aviktuqhimayuk Albertami, British Columbiami, Manitobami, New Brunswick, Newfoundland, Ontario, Quebec, Saskatchewan, uvalu Yukonmi.